Hilpeä ilta

Kuka arvaa mitä täällä on tapahtunut?

Kehno iPad-kuva kertoo ehkä jotain:

Kyllä, täällä on purettu. Runsaasti. Huomasin nimittäin, että minun ei tee mieli neuloa, kun on pakko neuloa noita keskeneräisiä vaikka ei tee mieli. Siitä tajusin, että tilanne on vakava, koska neulonnan välttelyä ei ole tapahtunut koskaan ennen tässä mittakaavassa.

Joten koska en halunnut neuloa noita pois, purin ne. Viisi huivia ja neljä sukkaa, huis vaan!

Mun tipaton loppui tähän, vaikka keskeneräisiä onkin vielä jonkinverran. Tavoite on kuitenkin saavutettu: keskeneräiset vähenivät yhteensä kolmellatoista. Neljä valmista, yhdeksän purettua. Nyt uusia alkuja kohti!

Tipattoman eteneminen

Huoh. Olen jumiutunut. Mitään ei valmistu, koska puurran keskeneräistä neuletakkia... Se on kyllä jo aika hyvässä vaiheessa, helmasta puuttuu pikkuisen ja sitten vielä hihat.

Koska keskiviikkona saan alottaa uuden neuleen reissua varten, olen ankarasti pohtinut, mitä siellä oikein haluan tehdä. Kaiken edestakaisinpuljaamisen jälkeen olen päätynyt sukkiin. Mutta malli on vielä hakusessa!

Rachel Coopeyn sukat on suosikkejani, joten niitä olen katsellut sillä silmällä. Toinen vaihtoehto on tietenkin Cookie A. Reissuneule ei saaa olla liian vaikea, vaan semmoinen että pystyy samalla tarvittaessa härväämään muutakin. 

Jatkan etsintöjä. (Ja neuletakin tikuttamista.)

Väliaikatiedote

Aloitukseton tammikuu etenee suhteellisen hyvin. En ole tosiaankaan aloittanut mitään uutta, aika hurjaa! Huiveja on valmistunut neljä. Lisäksi olen puurtanut kahden eri neuletakin parissa. Ja vähän tehnyt sukkaakin.

Tässä eräänä päivänä jo meni vähän hermo koko touhuun. Mutta sinnikkäästi vaan nääs etiäpäin! Ja kahden viikon kuluttua, 29.1. koittaa se onnellinen päivä kun menen Lontooseen ja sinä aamuna saa aloittaa matkaneuleen. Kaks viikkoa enää, jippii!

Kyllähän tämä toki hyvää tekee. Ja valmistuneet huivit on ihania. Olen kyllä tässä huomannut semmosen kummallisuuden, että nyt nuo keskeneräiset ahdistaa paljon enemmän kuin ennen tämän projektin aloitusta. Hmm, tietoisuus lisää tuskaa?

Kas semmosta tällä erää. Nyt sitten neuletakin pariin taas, kyllä sekin tässä joskus valmistuu (nuttu on tällä hetkellä jossain vyötärön kohdalla, että kyllä tässä vielä tikuttamista riittää).

Hedge-Cladonia

Huh, sainpas valmiiksi! Tässä on nyt sitten marraskuussa aloitettu Cladonia ihanasta Hedgehogin Sockista. Voi mikä lanka! 

Kirsten Kapur: Cladonia

Hedgehog Fibres Sock; Merlot 68 g ja Pilgrim 32 g

Puikot 4,5 mm 

Tätä huivia tulen kyllä takuulla käyttämään tosi paljon - pehmeä, kaunis ja lämmin!

Ohjekin on tosi kiva, niin kuin Kirsten Kapurin ohjeet tuntuu yleensä olevan. Paitsi tuo päättely - se vaati useamman tunnin. Mutta on se kyllä nättikin.

Tykkään superpaljon tuosta pitsistä, se on hirmu nätti. Ja suhteellisen helppokin, onnistuu elokuvaa  (tässä tapauksessa Star Warsia) katsoessa.

Kotibileet

Ei, käynnissä ei ole hillittömät pippalot, ainoastaan yhden hengen kotibileet! Jotenkin on hyvä fiilis - reipas poppismusa ja vapaapäivä tekee hyvää. 

Vaikka minulla onkin ihana työ, kolmen päivän vapaaputki oli ihan tervetullut. Kahden kuluneen vapaapäivän aikana on valmistunut kaksi keskeneräistä huiviakin, niistä lisää myöhemmin.

Tipaton tammikuu ja sen tuska ovat hieman yllättäen helpottaneet! Vaikka yksi tietty idea päässä poltteleekin, niin olen aika hyvin pidättäytynyt aloittamasta. Ja itse asiassa tuntuu hurjan hyvältä saada noita keskeneräisiä pois! Kyllä, olen ilmeisesti aivopeseytynyt.

Tämän päivän iltasuunnitelmassa on kotibileiden jatkuminen - terästetään fiilistä vielä kasalla neulekirjoja!

Julma sopimus

Kävi niin, että kerran himoneulojien tukiryhmäkokoontumisessa menin lupautumaan, etten tammikuussa saa aloittaa uusia neulehommia, vaan vanhoja pitäis prosessoida pois. En tarkalleen tiedä, miten minut tähän ylipuhuttiin, mutta näin kuitenkin sitten on, että tammikuussa ei saa aloittaa! Kauheaa! Kaksi poikkeusta kuitenkin sallitaan: Ysoldan mysteerihuivi on pakko aloittaa, ja kun lähden Lontooseen 29.1. saan aloittaa jotain kivaa matkaneuletta.

Olen tässä keräillyt ensisijaisia WIPpejä. Listalla olis viisi huivia, lapaset ja kaksi neuletakkia. Saa nähdä, kuinka monta niistä oikeasti valmistuu tammikuun aikana!

Uusi vuosi

Kah, siitäpä onkin aikaa kun olen täällä blogissa mitään tuusannut. Mutta nyt ajattelin, että voishan sitä tänne vaikka joskus jotain kirjoittaakin! Ehkä. Kätkin vanhat teksti omiin jemmoihini.

Uudenvuodenpäivä tulee kulumaan seuraavissa merkeissä: neulontaa. Hii, paras vapaapäivän suunnitelma!

Saa nähdä saanko oikiasti aikaan kirjoittaa tänne. Se on täysi mysteeri... Mutta mitäs hemspeettiä minä täällä vielä oikeen pölisen, nyt täytyy alkaa neuloa!