Se ompelee?!

Perjantaina tapahtui jotain outoa. Kaivoin ompelukoneen esiin! (Taustaa: ompelukoneen on lahjoittanut minulle siskoni, jonka sai uuden ja hienomman koneen. Olen käyttänyt tätä härveliä noin kahdesti, jolloin olen saanut aikaan vinoja saumoja ja lankasotkua.)

Nytpä minä sitten vaan yhtäkkiä ryhdyin ompelemaan. Enkä olis ikinä uskonut mutta pahus vieköön, tähän jää koukkuun! Nyt olen sitten surrutellut perjantaista asti melkein koko ajan kun olen ollut kotona. Olen ihmeekseni todennut, että eihän tuo ompelukone olekaan vaarallinen!

Ja olen minä jotain ihan kelpoa saanut aikaankin!

Olen tehnyt kaksi kassia, neljä erikokoista käännettävää projektipussukkaa sekä kaksi pientä vetoketjupussukkaa. Siis kyllä, vetoketjujakin olen ommellut! Olen itse ihan ällikällä lyöty tästä onnistumisesta.

Nyt palaan takaisin Brotherini ääreen surruttelemaan.

Pitkästä aikaa

En ole kovin aktiivinen bloggaaja. Pitäiskös taas kokeilla, josko tässä aktivoituisi?

Pistin pystyyn Ravelry-ryhmän tänään, täällä se on, tervetuloa höpisemään!

Olen toki vimmatusti neulonut koko ajan. Startiitti vaivaa kovasti minua sekä omien ohjeiden että muiden juttujen neulomisen suhteen. Tuolla on aikamoinen vuori keskeneräisiä juttuja... Kuka ne tekis loppuun? Mä voisin aloittaa vaikka joka päivä pari projektia, jos joku neuloisi ne loppuun!

Olen viime aikoina todennut, että neulekaapissani on selkeitä puutteita: minulta uupuu kesähuiveja, semmoisia ihania pellavaisia ja silkkisiä. Tänään laitoinkin pingottumaan Boo Knitsin ohjeella neulotun pellavahuivin. Ja kun se oli pudonnut puikoilta, korkkasin ihanat Iton silkkilangat, joista lähdin neulomaan Carina Spencerin Whippoorwilliä!

Toinen selkeä puute neulekaapissa on kesään sopivat neuletakit. Silkkiset, puuvillaiset, pellavaiset, hamppuiset.

Saaks aloittaa nyt monta huivia ja takkia, jos ne on semmosia kesäisiä?

Kuulumisia

Emminätänneikinämuistakirjoittaa.

Tein neuletakin! Jippii, se on tyttömäinen ja soma. Ja sen tekemiseen meni kuusi päivää, mikä on hirmu kiva juttu, koska kerrankin jokin valmistui samantien...

Kiva lanka on neuloa tämä Rowanin Handknit Cotton. Tästä tuli just semmoinen kesäinen arkinuttu mitä toivoinkin. Yllättävän riittoisaa on tuo lanka, vaikka 50 grammassa metrejä on vain 85. Tämä nimittäin painaa vain 360 grammaa eli vähän yli seitsemän kerää, ei paha!

Lisäksi olen paskarrellut muutamia huiveja tietenkin... Olen taas epähuomiossa onnistunut aloittamaan aikamoisen nipun uusia projekteja, pitäisi ehkä neuloa niitä loppuunkin.

Ensi viikolla on ohjeiden viikko, hiphei! Minultakin tulee uusi ohje silloin. Siispä kuulolla olkaatten!

Uusi Ulla ja Burn

Hii, siellä se on, mun uusi pikkuinen huiviohjeeni! Burn baby burn!

Ja olihan siellä Ullassa vaikka mitä kivaa, taas kasvaa jono...

Maaliskuun suunnitelmia

Kas sehän on maaliskuu! Tutkailin tässä keskeneräisten projektien listaa ja tulin siihen tulokseen, että vois taas vähän joskus tehdä jotain valmiiksikin... Ei tilanne ole riistäytynyt käsistä ollenkaan pahasti, mutta kun keskeneräisinä on taas niin hauskoja juttuja, että sormet syyhyää päästä niitä neulomaan. Sen kun muistais aina uutta aloittaessa...

Arvelin, että en kestä räjähtämättä uutta tipatonta kuukautta, mutta jos sellaisen semitipattoman. Tarkoittaen siis sitä, että maaliskuun aikana sais aloittaa vaikka enintään yhden projektin viikossa. Mulle se on ihan hyvä tavoite!

Valmiiksi vois tehdä... 

- Mr. Darcy -neuletakin, joka on jo ihan hyvässä vaiheessa; hihat puuttuu ja osa nappilistasta

- Adonis-sukat (jotka päätyvät omistajalleen 15.3. joten vauhtia pitää pistää)

- Omat Phloem-sukat, joista eka on melkein valmis

- ehkä yhden huivin, esimerkiksi Follow Your Arrow'n.

Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta. Huomenna on vapaapäivä, mikä tarkoittaa että yritän saada Darcyn nappilistat valmiiksi!

mitäs tänään

Aloitin epähuomiossa uuden neuletakin. Mutta kun TitiTyyhyn tuli ihanaa Uncommonin Silky Singlesiä, aloin neuloa Featherweightiä. Lanka on kuin luotu tuota ohjetta varten, se laskeutuu upeasti! Projekti on jo nimetty Mr. Darcyksi ja olenkin sitä neuloessani katsonut Ylepyden ja Ennakkoluulon (1995), Ylpeyden ja ennakkoluulon (2005), Mansfield Parkin (2007), Northanger Abbeyn (2007) sekä Persuasionin (1995). Ei huono!

Olen tässä myös aloitellut yhdet sukat (eka sukka melkein valmis) ja neulonut Colinetten Jitterbugista huivin, josta ehkä kirjoittelen ohjeenkin.

Seuraavaksi vois valmistua juuri tuo edellämainittu Darcy sekä sukat, Sportti-Väiskistä tekeillä oleva neuletakki, Ysoldan mysteerihuivi sekä Loft-huivi. 

Harmi kun voi neuloa vain yhtä juttua kerrallaan! Pitää vuorotella...

Sukkii

Kah. Mullahan on kahdet uudet sukat! Toiset elokuulta kesken olleet, toiset viikko sitten aloitetut. Oijoi! Kuvia tulee kun sellaisia joskus saadaan aikaan.

Ja puikoilla on muuten tällä hetkellä Brooklyn Tweedin Loftia... Nam!

Hilpeä ilta

Kuka arvaa mitä täällä on tapahtunut?

Kehno iPad-kuva kertoo ehkä jotain:

Kyllä, täällä on purettu. Runsaasti. Huomasin nimittäin, että minun ei tee mieli neuloa, kun on pakko neuloa noita keskeneräisiä vaikka ei tee mieli. Siitä tajusin, että tilanne on vakava, koska neulonnan välttelyä ei ole tapahtunut koskaan ennen tässä mittakaavassa.

Joten koska en halunnut neuloa noita pois, purin ne. Viisi huivia ja neljä sukkaa, huis vaan!

Mun tipaton loppui tähän, vaikka keskeneräisiä onkin vielä jonkinverran. Tavoite on kuitenkin saavutettu: keskeneräiset vähenivät yhteensä kolmellatoista. Neljä valmista, yhdeksän purettua. Nyt uusia alkuja kohti!

Tipattoman eteneminen

Huoh. Olen jumiutunut. Mitään ei valmistu, koska puurran keskeneräistä neuletakkia... Se on kyllä jo aika hyvässä vaiheessa, helmasta puuttuu pikkuisen ja sitten vielä hihat.

Koska keskiviikkona saan alottaa uuden neuleen reissua varten, olen ankarasti pohtinut, mitä siellä oikein haluan tehdä. Kaiken edestakaisinpuljaamisen jälkeen olen päätynyt sukkiin. Mutta malli on vielä hakusessa!

Rachel Coopeyn sukat on suosikkejani, joten niitä olen katsellut sillä silmällä. Toinen vaihtoehto on tietenkin Cookie A. Reissuneule ei saaa olla liian vaikea, vaan semmoinen että pystyy samalla tarvittaessa härväämään muutakin. 

Jatkan etsintöjä. (Ja neuletakin tikuttamista.)

Väliaikatiedote

Aloitukseton tammikuu etenee suhteellisen hyvin. En ole tosiaankaan aloittanut mitään uutta, aika hurjaa! Huiveja on valmistunut neljä. Lisäksi olen puurtanut kahden eri neuletakin parissa. Ja vähän tehnyt sukkaakin.

Tässä eräänä päivänä jo meni vähän hermo koko touhuun. Mutta sinnikkäästi vaan nääs etiäpäin! Ja kahden viikon kuluttua, 29.1. koittaa se onnellinen päivä kun menen Lontooseen ja sinä aamuna saa aloittaa matkaneuleen. Kaks viikkoa enää, jippii!

Kyllähän tämä toki hyvää tekee. Ja valmistuneet huivit on ihania. Olen kyllä tässä huomannut semmosen kummallisuuden, että nyt nuo keskeneräiset ahdistaa paljon enemmän kuin ennen tämän projektin aloitusta. Hmm, tietoisuus lisää tuskaa?

Kas semmosta tällä erää. Nyt sitten neuletakin pariin taas, kyllä sekin tässä joskus valmistuu (nuttu on tällä hetkellä jossain vyötärön kohdalla, että kyllä tässä vielä tikuttamista riittää).